Täällä on ihan syksy, Hurjan hauskaa!!! Värikkäät lehdet saa aina hyvälle tuulelle! Ja se on hyvä, onpahan ainakin joku aika syksystä, kun on kivaa. Oon kertonut kaikille etelästä ja kaukomailta tulleille vaihtarikavereille, kuinka näillä leveyksillä marraskuu on ihan hirvittävää aikaa, kun on pimeää ja märkää ja ällöttävää. Ja kylmä. Niitten mielestä nyt on jo talvi... :D
Suomen kieli on aika jännää! Tajusin viikonloppuna kuinka etuoikeutettu olen, kun olen oppinut sen jo pienenä, koska tässä iässä se ois toivotonta! Miettikää nyt vaikka niinkin yksinkertaista lausetta kuin menisimmekö kahville. Mennä verbistä alku men + konditionaali isi + tekijä mme + kysymys kö; eikä siinä vielä kaikki, sillä sana kahvi pitää olla allatiivimuodossa eli siihen pitää lisätä pääte lle. Eikä tietenkään Suomessa kukaan ei oikeesti kutsu sua kahvittelemaan sanomalla "menisimmekö kahville" vaan ehkä "männäänkö kahaveille", "mentäskö kaffelle", "mennäänks tsufelle", "miten ois sumpit?" tai jotain ihan muuta.
Vaikka norjalainen kulttuuri ja tavat on monessa suhteessa aika samanlaista, kun meidän suomalaisten, eroja tulee vastaan aina sillointällöin. Yhden huomasin viikonloppuna, kun näin norjan lippua nostettavan salkoon. Siihen ne laski lipun maahan, että saivat kädet vapaina laittaa nipsut paikoilleen. Olin todella hämmästynyt! Eikös suomenlippu pitäis tyyliin polttaa jos se koskee maahan... Korjatkaa jos oon väärässä... Mutta sinne se joka tapauksessa nousi, lippu, keskelle kaunista Norjan luontoa. Kukaan ei protestoinut, joten en minäkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti